Olen Etälääkäri Juho Salonen, ja työssäni pidän tärkeimpänä kahta asiaa: potilaan turvallisuutta ja ymmärrettävyyttä. Kun ihminen ottaa yhteyttä, hän tarvitsee jäsennellyn arvion, jossa oireet ja huoli muuttuvat selkeäksi suunnitelmaksi. Minulle onnistunut vastaanotto tarkoittaa sitä, että potilas lähtee kohtaamisesta rauhallisemmin ja tietää täsmälleen, mitä tehdään nyt, mitä seurataan ja missä kohtaa tilanteen arvio pitää uusia. Työskentelen järjestelmällisesti ja rauhallisesti. Aloitan oireen kulusta: milloin se alkoi, miten se on muuttunut, mikä pahentaa tai helpottaa ja miten se vaikuttaa arkeen. Kysyn myös yleisvoinnista ja mahdollisista hälytysmerkeistä, kuten hengenahdistuksesta, rintatuntemuksista, poikkeavasta voimattomuudesta, tajunnantason muutoksista, äkillisesti pahenevasta kivusta tai muista selvästi huolestuttavista piirteistä. Näiden lisäksi kartoitan taustan: perussairaudet, lääkitykset, allergiat sekä aiemmat vastaavat tilanteet. Kun kokonaiskuva on koossa, voimme valita turvallisen hoitolinjan. Vastaanotoilla käsittelen laaja-alaisesti arjen vaivoja. Hengitystieoireissa arvioin oireiden keston, kuumeilun, kipujen ja yleistilan sekä sen, sopiiko tilanne itsehoitoon ja seurantaan vai tarvitaanko tarkempi arvio. Vatsaoireissa kiinnitän huomiota nestetasapainoon, kivun sijaintiin ja luonteeseen sekä siihen, onko mukana huolestuttavia muutoksia. Iho-oireissa arvioin muutoksen laajuutta, kutinaa, kipua, altistuksia ja mahdollisia ärsyttäjiä, ja annan vaiheittaiset ohjeet hoidon aloittamiseen. Tuki- ja liikuntaelinten vaivoissa selvitän kuormitustekijät, liikerajoitukset, säteilyoireet ja toimintakyvyn muutokset, ja ohjaan turvalliseen omatoimiseen kuntoutukseen sekä kivun hallintaan. Pidän erityisen mielekkäänä pitkittyneiden ja toistuvien oireiden kokonaisarviointia. Kun vaiva jatkuu tai palaa, se liittyy usein useampaan samanaikaiseen tekijään: uni ja palautuminen, kuormitus, ergonomia, liikkumisen määrä, ravinto ja stressi voivat kaikki vaikuttaa oireiluun. Tällöin teen mielelläni selkeän, vaiheittaisen suunnitelman, jossa sovitaan pienet muutokset, seurannan aikataulu ja rajapyykit: milloin odotetaan paranemista, milloin tehdään lisäselvityksiä ja milloin ohjaan jatkoarvioon. Tavoitteeni on, että potilas kokee tilanteensa hallittavaksi, ei hämäräksi tai pelottavaksi.